HAA!! Vuoden tauon jälkeen pakattiin taas kapsäkit ja suunnattiin Pinolan pariskunnan kanssa kimppakyydillä kohti Kajjaania. Koiria meillä ei ollut mukana. Pakkasaamun jengin piti sinne kans tulla, mutta koirat oli vuoronperään siellä sairastanut kennelyskää niin valveutunut koiraihminen jää silloin tulematta näyttelyyn eikä tartuta muihin. Harmi, mutta josko ens vuonna sitten? Kokous oli aikasta puuduttava. 1,5 tuntia melkein meni ja oltiin vasta kohdassa 2) palkitsemiset ja pitkät puheet. Löydettiin kyllä taas niin hyvää pöytäseuraa, siihen pöytään nimittäin satoi niitä jättisuuria pokaaleja ja muistamisia. Tapsan Hemppa beagle palkittiin vuoden paras ajuri palkinnolla. Vesan pyttyjä en edes muista, mutta varmaan jostain hyvästä työstä beaglekasvatuksen parissa ne pytyt tuli wink

Illalla syötiin hyvin hyvää ruokaa. Eipä oo ennen syöty katkarapu terrieriä, mutta sellaista sielä oli tarjolla. Ainakin ruokailijat näin kuulivat tarjoilijan nimittävän sitä yhtä vaaleaa syötävää. Karaokea siellä hotellissa ei ollut joten tilataksillinen beagleihmisiä lähti tutkimaan keskustan karaokeabaarit. Tätytyy kyllä toivoa, että ensivuonna järjestettäis sinne illallispaikkaan tuo karaoken laulu mahdollisuus. Silleen että sinne tulis joku DJ soittamaan tanssimusiikkia levyltä ja ne jotka haluaa käydä laulaa luikauttamassa pari kappaletta ihan ite niin vois käydä laulaa. Ei tarttis kenenkään lähtee HAKEMAAN kauemmas :) No, reissu Kajjaanin keskustan ravintolaelämään tuli tehtyä ja UltraPoint osas tuoda meidät takas perille. Harvinaisen ahdas "tilataksi" vaan oli tullessa. Ihan myös aikanaan tultiin takas hotellille, NUKKUMAAN, koska kellojakin käännettiin yöllä eteenpäin niin piti ehtiä akkujakin ladata välillä.

Aamulla ennen kukopierua ylös. KUNNON aamiainen ja kohti pallohallia. Minulla ei siis ollut esitettäviä, mutta jostain niitä vain ilmestyi 3 kappaletta esitettäväksi siltikin :) Lehteenkin oikein pääsin kuvan ja nimen kera.

http://www.kainuunsanomat.fi/Kainuu/1194730104926/artikkeli/beagle-kasvattajia+palkittiin+kajaanissa.html
 
Bongasin sieltä yhden ihanan beaglenartun, Isoahon Cindyn jonka tuomarikin sitten bongas koska narttu oli lopulta näyttelyn VSP. Sen verran mitä ehdin silmäillä koiria huomasin koirien koon kasvaneen. Enkä puhu nyt vain ainoastaan säkäkorkeudesta, mutta sellaisia nuoria broilerikasvatus yksilöitä. Että mitenköhän vankkoja ne on vaikka sitten 3 vuotiaana? Epäilen, että uppoavat metässä sulanmaan aikaan sammaleeseen indecision 

Yks asia nyt kuitenkin on varma! Seuraava koira meillä on beagle, mielellään uros ja taatusti sellaisista vanhemmista joilla on meriittejä koepuolelta. Ihan riittävän nättejä ja beaglen näköisiä niitä on niissäkin linjoissa. No, mutta se nyt ei ole tämän eikä huomisen päivän asia se. Ei mennä vielä kaatamaan puita kun taimiakaan ei ole istutettu cheeky

Ensivuonna sitten Pieksämäelle, koiran kanssa tai ilman!